Archive for the ‘Motivaatio’ Category
-
Ylioppilaskirjoituksista, stressistä ja kaikenikäisistä hakijoista
Hej på dej, god morgon ja tjänare!
Ylioppilaskirjoitukset, viimeisiä viedään
Elämme nyt monelle kiireistä aikaa, sillä käsillä alkaa olla ylioppilaskirjoitusten viimeiset hetket. Tänään on vuorossa toinen osa reaalista, ja maanantaina on lyhyen kielen vuoro (joka suurimmalle osalle taitaa olla ihanista ihanin ruotsi). Muutamalla saamenkielisillä on vielä ensi viikon keskiviikkona äidinkielen kirjoitukset. Itselleni ruotsin kirjoitukset olivat kirjoitusten suurin painajainen, ja luulin tosissani, etten pääse niistä läpi sen takia.
Näin ei kuitenkaan käynyt, vaikkei siitä L:ää kirvonnutkaan. Ja nyt kun jälkeenpäin ajattelee, niin enpä ole sitäkään arvosanaa missään tarvinnut. Nyt on siis aika tehdä viimeinen puristus kirjoituksissa, mutta sen jälkeen kehottaisin sinua hetkeksi hölläämään otettasi ja antaa itsesi levätä. Ja kaiken tämän stressin keskellä muistathan, että jatkokoulutus ei riipu pelkistä kirjoituksista, vaan sinulla on mahdollisuus päästä haluamallesi alalle, vaikkeivät kirjoitukset ihan putkeen menisivätkään!
-
Sisäänpääsyprosentit, HUI!
Monia varmasti mietityttää tässä hakemisvaiheessa sisäänpääsyprosentit. Vaikkakaan (kuten jo ensimmäisessä postauksessa mainitsin) ei sisäänpääsyprosentteja kannata tuijottaa liikaa. Itse sanoisin, jopa, että älä katso niitä lainkaan. Mutta koska te kuitenkin katsotte, ajattelin koota tähän hieman näitä sisäänpääsyprosentteja ja avata hieman, mistä nämä luvut oikein tulevat. Kaikki sisäänpääsyprosentit vuosilta 2005-2010 löytyvät esimerkiksi Koulutusnetin tilasto-osiosta. Sieltä löytyy prosentit niin Yliopistoittain, koulutusaloittain kuin ikäryhmittäinkin. Myös uusien ylioppilaiden ja todistusten perusteella hyväksyttyjen osuuksia tarkastellaan erillisissä taulukoissaan. Taulukot on koonnut Koulutusnetti.
-
Mikä meitä liikuttaa
MIKÄ IHMEEN MOTIVAATIO?
Kun valmistaudutaan pääsykokeisiin oppiminen näyttelee liki keskeisintä roolia onnistumisessa, sillä useimmat pääsykokeet mittaavat puhtaasti sitä, kuinka hyvin pääsykoemateriaali on kokeisiin valmistautumisen aikana opittu ja kuinka tämä opittu kyetään näyttämään koetilanteessa. Puhuttaessa oppimisesta puhutaan usein myös motivaatiosta. Motivaation voisi kuvailla olevan se voima, joka ohjaa toimintaamme. Kun tunnet jonkin asian itsellesi tärkeäksi, tiedät että se on mahdollista saavuttaa ja olet valmis tekemään töitä tavoitteesi saavuttamiseksi, voit sanoa olevasi motivoitunut.
-
TAKING THE FIRST STEP
Moikka vaan kaikille, ja terveiset aurinkoisesta Costa Ricasta! Kirjoittelen pari ensimmäistä postaustani teille täältä banaanien maasta, ennen kuin palaan takaisin arkisen aherruksen pariin Suomeen. Olen siis Sini, 28-vuotias Psykologian opiskelija (tarkemman esittelyn minusta löydät bloggaajat-osiosta).
Ihan ensimmäiseksi haluaisin onnitella sinua! Koska olet tänne blogiin eksynyt, olet todennäkisesti jo selvinnyt yhdestä nuoruusiän hankalimmista haasteista. Nimittäin siitä hankalasta päätöksestä, että mikä sinusta tulee isona. Kuten edellisessä postauksessa jo käsiteltiinkin, on tärkeää miettiä mikä on juuri sinun alasi, ja siihen kannattaa käyttää ihan reilusti aikaakin.
-
Kevät 2011 – Tervetuloa mukaan Tuutoriblogiin!
Niin vaan tammikuu taittui helmikuuksi. Vaikka helmikuu onkin vielä virallisesti talvikuukausi, lähestyvä kevät tietää tuhansille ja taas tuhansille nuorille (ja vähän vanhemmillekin) aikamoista koitosta. Edessä on pääsykoekevät
Lue lisää -
Kun sinulla on 4 päivää jäljellä…
Kertaus on opintojen äiti eli kertaa vielä vaikeimmat kohdat! Varmasti pääsykoe-materiaalista löytyy kohtia, jotka joka kerta tuntuvat olevan hieman enemmän hakusessa kuin muut. Omista siis yksi päivä näille kaikkein vaikeimmille aihe-alueille!

Kertaa, harjoittele ja paina asiat tiukasti mieleen, niin pääsykoetilanteessa asiat on hyvässä mielessä ja olet kaikin puolin varmemmalla asenteella liikenteessä!
Käytä hankalien kohtien kertaamiseen vaikka samoja tekniikoita kuin lukemisen aikana. Tarvittaessa niitä voi myös soveltaa omiin tarpeisiin sopiviksi. Aikaisemmin annettuja vinkkejä voi muistutella mieleen täältä!
Itse kertasin viimeisinä päivinä lähinnä muistelemalla asioita omien tiivistelmien ja muistiinpanojen pohjalta: Omissa muistiinpanoissani monet asiat oli tiivistetty parhaimmillaan muutamaan ydinsanaan tai lauseeseen, joten valmiita vastauksia en niistä suoraan saanut. Eli yritin siis muistella ulkoa mitä kaikkea kyseisiin asioihin liittyi ja mitkä asiat vähänkään sivuuttivat kyseisiä teemoja. Kun olin pinnistänyt kaiken tiedon itsestäni, niin palasin samoihin asioihin vielä alkuperäisen materiaalin kautta ja tarkistin osaamiseni. Näin asiat tuli kerrattua tehokkaasti ja jos jokin asia jäi muistamatta, niin sille uhrasin vielä extra-kertauksen.
Malta siis vielä hetki keskittyä pääsykoe-materiaalin niihin kaikkein vaikeimpiin ja usein samalla myös kaikkein ikävämpiin kohtiin! Luku-väsymys alkaa varmasti jo painaa monella päälle, mutta yleensä ahkeruus palkitaan!
TSEMPPIÄ KERTAAMISEEN!
-
Kun sinulla on 6 päivää jäljellä…
Harjoitus tekee mestariksi eli nyt on viimeisten kenraaliharjoitusten vuoro. Onko tulevassa kokeessasi esimerkiksi tiedossa aineisto-osuutta, esseetä tai haastattelua? Nyt ehdit vielä kerran treenaamaan kunnolla niitä varten. Kun viimeisellä viikolla menet koko prosessin vielä kerran läpi, niin itse kokeessa tunnet itsesi jo paljon varmemmaksi, kun viimeisin harjoituskerta on vielä hyvässä muistissa!
Eli jos kokeessa on odotettavissa ainesto-pohjainen essee tai tiivistelmä, niin etsi tarkoitukseen sopivaa materiaalia ja luo itsellesi simuloitu pääsykoetilanne. Näin saat pidettyä kirjoitus-rutiinia yllä, varmuus kasvaa ja mahdolliset mokat esim. ajankäytön suhteen tulee tehtyä jo nyt eikä koetilanteessa.
Jos aika ei kuitenkaan syystä tai toisesta riitä konkreettiseen kirjoittamiseen, niin käy tilanne läpi vähintään mielessäsi. Mieti ajankäyttöä, kirjoitelman rakennetta, lukutekniikkaa ja muistiinpanotekniikoita. Kokeessa hyvä muistisääntö on yrittää miettiä tekstiä lukijan näkökulmasta: onko kirjoitus lukijaystävällistä eli loogista, ymmärrettävää, siistiä ja asiallista. Muodostaako kokonaisuus nätin paketin vai epämääräisen ja hajanaisen sillisalaatin? Yleensä sekä aloitus ja lopetus ovat tärkeitä, koska niiden perusteella syntyy ensivaikutelma ja niiden perusteella määräytyy, minkälainen maku lukijalla jää tekstistä.
Samanlainen mielikuvaharjoittelu toimii myös, jos edessä on haastattelu. Psyykkaa itsevarmuutesi kattoon ja muista olla tilanteessa oma itsesi. Myös urheilijat käyttävät tätä kikkaa hyväksi; onnistuneen suorituksen hahmottelu mielessä etukäteen antaa yllättävää itsevarmuutta myös todelliseen tilanteeseen!
Mutta vielä on aikaa hioa pieniä virheitä kuntoon ja varmistaa, että pääset kokeessa loistamaan! Uhraa siis hetki myös tällekkin alueelle, vaikka pääsykoe-kirjat huutaisivat lukemaan. Jaksetaan tsempata loppuun asti!
-
Hyvä paha stressi
Stressaako? Niin varmasti monia muitakin. Tässä vaiheessa kevättä paineet alkaa olla jo niin kovia, että vähemmästäkin alkaa stressi-kynnys ylittyä. Se on mörkö joka kummittelee enemmän tai vähemmän jokaisen hakijan matkassa ja nostaa päätään viimeistään tärkeänä koe-päivänä.
Hyötyä stressistä?

Stressin ajatellaan yleisesti olevan pahasta, mutta todellisuudessa siitä voi sopivasti annosteltuna olla jopa hyötyä! Pieni, kevyt jännitys ja vireystason nousu yleensä vain parantaa suoristusta, koska silloin on yleensä valppaana ja tekee parhaansa. Positiivinen stressi voi myös toimia hyvänä motivaattorina, jos lukeminen välillä uhkaa hyytyä. Itse usein tarkoituksella loin mielikuvia tulevasta koetilanteesta ja koe-kysymyksistä, jonka jälkeen pienen syntyneen jännityksen voimin jaksoin taas tsempata eteenpäin.
Valitettavasti stressi ei kuitenkaan aina ole näin täysin hallittavissa oleva asia, vaan yleensä se käyttäytyy ihan oman mielensä mukaan. Eli kun stressi-taso ylittää tietyn rajan, niin sen vaikutukset alkaa usein olla enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä. Tunne voi saada alun aivan pienestä asiasta, esim. harjoituksesta, joka on mennyt tavallista huonommin. Silloin alkaa yleensä epäily, epävarmuus ja hallitsematon ahdistus. Tässä tilanteessa kannattaa yleensä ottaa vähän etäisyyttä tilanteeseen, koska yksin asiaa vatvoessa ongelmasta saattaa kehittyä paljon suurempi kuin se todellisuudessa on.
Käy siis testaamassa, tunnistatko itsessäsi perinteisiä stressin oireita ja löydä parhaat välineet stressin hallintaan!Merkki välittämisestä
Oikeastaan pieni jännittäminen ja hermoilu on ihan hyvä asia, sillä se kertoo, että kyse on itselle tärkeästä asiasta. Pääsykokeissa menestyminen ei siis ole aivan samantekevää, vaan monelle tärkeä käännekohta elämässä. Siksi oma tunteilu kannattaa hyväksyä ja luottaa siihen, että oma sitoutuminen näinkin tärkeään projektiin tuottaa lopulta hedelmää.
Mikä avuksi?
Joillakin meistä stressaaminen saattaa kuitenkin nousta jo häiritseväksi tekijäksi, jos se vaikuttaa omaan keskittymiskykyyn ja itseluottamukseen. Tässä vaiheessa harvoin auttavat “kyllä se siitä”-kannustukset, kun piinaava paine jatkaa kasvamistaan sitä mukaan, mitä lähemmäksi pääsykokeita edetään.
Varsinkin ulkopuolisen henkilön voi olla todella vaikea samaistua tilanteeseen ja nähdä asiaa hakijan näkökulmasta. Siksi saman ongelman kanssa painivat hakijat ovat usein parasta vertaistukea heikkoina hetkinä. Ei siis ehkä kannata aliarvioida perinteisen juttelun ja keskustelun voimaa, vaan jakaa ajatukset muiden kanssa. Parhaassa tapauksessa kaveri pystyy valamaan aivan uutta luottamusta ja innostusta hommaan, jonka jälkeen panikointi lähinnä naurattaa.
Itselläni auttoi myös välillä ajatus siitä, että koe on sama kaikille, joten mahdolliset haastavat kysymykset tulisivat todennäköisesti olemaan aivan yhtä haastavia muillekkin hakijoille. Loppuvaiheessa lukuprosessia kannattaa siis jo ajatella, että olet kevään aikana tehnyt parhaasi ja nyt on aika näyttää työn tulos. Tässä vaiheessa et voi muuta kuin tehdä kaikkesi ja toivoa parasta. Yleensä kuitenkin ahkeruus ja sinnikkyys palkitaan, joten hyviä uutisia on varmasti monelle luvassa kesän aikana. Sitäpaitsi tuloksien odottaminen on ehkä stressaamista parhaimmillaan!
TSEMPPIÄ LOPPURUTISTUKSEEN!!
VINKKI! Kiinnostaako miten muut hakijat pärjäävät pääsykoekirjojensa kanssa? Käy lukemassa pääsykokeisiin valmistautuvien nuorten lukurutiineista täältä!
-
Mistä motivaatiota?
Varsinkin lukuprosessin alussa, kun itse pääsykoe näkyy vain pienenä pisteenä tulevaisuudessa, kunnon motivaation kehittäminen voi olla vaikeaa. Lukemisen aloittaminen on usein se vaikein paikka, mutta yleensä vauhtiin päästyä tilanne helpottuu. Monella saattaa itse pääsykokeiden ohella olla vielä ylioppilaskirjoitukset meneillään, joten motivaatiota ei aina saa riittämään kaikkeen. Lisäksi vastuu lukemisesta on itsellä, kukaan opettaja ei katso perään, vaan itse on otettava vastuu itsestään.

Jos sisäinen motivaatio ei riitä kannustamaan lukemiseen, niin aina voi kehittää itselleen tavoitteita. Pienempien välitavoitteiden saavuttaminen saattaa tuntua helpommalta ja mikä parasta, jokaisen tavoitteen saavuttamisesta voi aina palkita itsensä! Esimerkiksi jokaiselle lukupäivälle voi asettaa oman lukutavoitteensa, jonka jälkeen palkintona odottaa esimerkisi kavereiden näkeminen hyvällä omallatunnolla. Joskus saattaa myös auttaa, jos kirjoittaa tavoitteensa paperille! Suorituksen jälkeen voi sitten tyytyväisenä vetää viivan tehtävän yli ja näin voi seurata omaa edistymistään. Yleensä vähitellen saattaa myös huomata, että asetettua palkintoa suurempi on kuitenkin se hyvä fiilis joka syntyy, kun on tehnyt ahkerasti töitä!

On hyvä kuitenkin muistaa, että motivaatio-ongelmat eivät ole harvinaisia vaan kaikilla meillä on välillä vaikeaa ottaa itseään niskasta kiinni. Oma vaatimustaso saattaa myös vaikuttaa omaan motivaatioon: jos tavoitteet ovat liian korkealla, tuskin saa hirveästi onnistumisen kokemuksia ja motivaatio laskee. Eli salli itsellesi myös “laiskoja päiviä”, koska niitä tulee silloin tällöin vastaan.
Itse pääsykokeisiin lukiessani nostin joskus omaa motivaatiotani mielikuvaharjoittelulla. Mietin kuinka helpottunut olo olisi pääsykokeen jälkeen, jos nyt lukisin ahkerasti ja kuinka hyvältä tuntuisi saada hyväksymiskirje postissa ja aloittaa syksyllä opiskelut. Mielikuvien avulla oma tavoite konkretisoitui ja jaksoin taas tarttua kirjaan. Ja aina pitää myös uskoa omiin kykyihinsä, koska jos ei itse usko omiin mahdollisuuksiinsa päästä sisään, niin silloin koko lukuprosessi voi olla aika turhauttava.
Tutustumalla oman koulutuksensa sisältöön ja valintaperusteisiin, voi myös selventää itselleen tulevan koitoksen vaatimuksia. Joskus myös vanhojen pääsykokeiden selaaminen saattaa myös herättää pienen, positiivisen jännitteen, jonka kautta lukeminen alkaa taas yllättäen kiinnostamaan!
VINKKI! Kilpailuhenkisillä motivaation kipinä voi syttyä pienellä kilpailuhengen luomisella. Haasta vaikka kaverisi ja tentatkaa sitten toisianne. Tai aina voi haastaa myös itsensä: oletko itse pahin kilpailijasi? Mutta muistakaa leikkimieli tässäkin, ettei mene turhan vakavaksi touhuksi!
Eli kaikki keinot vain käyttöön, niin kyllä se innostus sieltä jostain löytyy!
Onnea metsästykseen!
Aiheet
- Aiheeton (9)
- Ajankäyttö (10)
- Artikkeleita (5)
- eri ikäiset hakijat (1)
- Heidi (11)
- Kirjoittajat (10)
- Lukupaikka (3)
- Lukusuunnitelma (4)
- Motivaatio (9)
- Opiskelijaelämä (1)
- Opiskelu (14)
- Opiskelutekniikka (12)
- Pääsykoepäivä (1)
- Pääsykokeet (23)
- Pääsykokeet ja lukeminen (12)
- Penkkarit (1)
- Sini (10)
- sisäänpääsyprosentit (3)
- Stressi (6)
- Tehtävätyypit (4)
- Tiedon etsintä (2)
- Urapohdinta (5)
- Välivuosi (1)
- Valmennuskurssi (2)
- Vappu (1)
- Ylioppilaskirjoitukset (3)
Viimeisimmät kommentit
- noullyfal: Lukupaikka ja lukutyyli vapaa – kunhan tiedät mitä teet
- Janee: Ylioppilaskirjoituksista, stressistä ja kaikenikäisistä hakijoista
- sinisuomi: Sudenkuopat eri ikäisillä hakijoilla
Tagipilvi
Linkkejä ammattikorkeakouluihin
- Arcada
- Diakonia-ammattikorkeakoulu
- HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
- Hämeen ammattikorkeakoulu
- Högskolan på Åland
- Humanistinen ammattikorkeakoulu
- Jyväskylän ammattikorkeakoulu
- Kajaanin ammattikorkeakoulu
- Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu
- Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
- Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
- Lahden ammattikorkeakoulu
- Laurea ammattikorkeakoulu
- Metropolia ammattikorkeakoulu
- Mikkelin ammattikorkeakoulu
- Oulun seudun ammattikorkeakoulu
- Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
- Poliisiammattikorkeakoulu
- Rovaniemen ammattikorkeakoulu
- Saimaan ammattikorkeakoulu
- Satakunnan ammattikorkeakoulu
- Savonia ammattikorkeakoulu
- Seinäjoen ammattikorkeakoulu
- Tampereen ammattikorkeakoulu
- Turun ammattikorkeakoulu
- Vaasan ammattikorkeakoulu
- Yrkeshögskolan Novia
Linkkejä yliopistoihin
- Aalto-yliopisto
- Åbo Akademi
- Helsingin yliopisto
- Itä-Suomen yliopisto
- Jyväskylän yliopisto
- Lapin yliopisto
- Lappeenrannan teknillinen yliopisto
- Maanpuolustuskorkeakoulu
- Oulun yliopisto
- Sibelius-Akatemia
- Svenska handelshögskolan
- Tampereen teknillinen yliopisto
- Tampereen yliopisto
- Teatterikorkeakoulu
- Turun yliopisto
- Vaasan yliopisto
