Archive for the ‘Opiskelutekniikka’ Category
-
IIK, Pääsykoepäivä!
Nyt se on sitten (teillä viimeisilläkin) vihdoin edessä! Kauan sitä on odotettu, ja jännitettty! Edessä on siis pääsykoepäivä! Se herättää varmasti monenlaisia tunteita, jännitystä, pelkoa, helpotustakin. Tässä hieman yleisiä vinkkejä, eli mitä sinun kannattaa ottaa huomioon itse pääsykoepäivänä.
Edellisenä päivänä:
Olet (toivottavasti) lukenut ahkerasti useamman kuukauden, nyt on aika jo hieman hellittää ja ottaa rennommin:
- Silmäile mind mappeja
- Kertaile yksityiskohtia (jos sellaisia kokeessa tarvitsee muistaa)
- Lueskele rennolla otteella muistiinpanoja ja palauttele mieleen jo opittuja asioita
- Käy vaikka kävelyllä tai urheilemassa
- Syö kunnolla
- Katso valmiiksi vaatteet ja pääsykoepaikka
- Mene ajoissa nukkumaan
-
Erilaiset tehtävätyypit Osa II – Esseet, soveltavat aineistotehtävät, psykologiset testit ja luovien alojen tehtävät
Tuutoriblogi jatkaa tehtävätyyppien merkeissä. Tällä kertaa luvassa siis juttua esseistä, aineistotehtävistä, psykologisista testeistä ja luovien alojen tehtävistä.
ESSEET
Esseet vaativat, kuten Opiskelutekniikat-osiossa jo sivuttiinkin, aineiston laaja-alaista ja syvällistä hallintaa. Lue siis kirjoja asioita pohdiskellen ja yhteyksiä luoden. Tärkeää ei ole muistaa yksityiskohtia, vaan hallita suurempia kokonaisuuksia. Hyviä tekniikoita ovat esimerkiksi tiivistelmien kirjoittaminen ja mind-mapit, joiden avulla kokonaisuudet ja asioiden yhteydet jäävät hyvin mieleen. Esseissä on myös sallittu uusien ajatusten esiin tuonti (sikäli kun ne liittyvät aiheeseen). Tässä kannattaa kuitenkin olla suhteellisen varovainen, eikä laukoa omia mielipiteitä ihan miten vain.
Esseissä myös oma kirjoitustaito ja kielenkäyttö on tärkeää, joten esseen kirjoittamista (ja kirjoittamista ylipäätään) kannattaa harjoitella ennen koetta, ja pyytää joku vaikka lukemaan ja kommentoimaan tekelettäsi. Esseissä on se hyvä puoli, että ei haittaa jos et muista jotain pientä yksityiskohtaa. Hyvin kirjoittamalla, ja asiaa sivuamalla voit saada pisteitä. Toisaalta taas samasta syystä kirjoitustyylisi on tärkeä. Harjoittele siis kirjoittamista!!
SOVELTAVA AINEISTOTEHTÄVÄ
Aineistotehtävä voi olla essee, monivalinta, tulkinta jostain kuvasta, matemaattinen tehtävä, päättelytehtävä, tai mikä vai! Ainoana yhdistävänä tekijään aineistotehtävissä on se, että aineisto saadaan vasta paikan päällä. Tähän tehtävään ei siis voi juurikaan harjoitella etukäteen.. Mutta jos saat käsiisi aiempien vuosien aineistotehtäviä, käy katsomassa ne! Näin saat hieman osviittaa siitä, mitä edessä saattaa olla.
Aineistotehtävien tarkoituksena on luoda teille tasa-arvoinen tilanne pääsykokeessa, ja vielä tärkeämpänä mitata kykyänne omaksua tietoa nopeasti ja soveltaa sitä. Koetilanteessa kannattaakin aineistoon tutustua huolellisesti, ilman kiirettä. Ja muistaa että kaikki muutkin ovat samassa tilanteessa, eli no panic!
PSYKOLOGISET TESTIT
Psykologisia testejä käytetään joillakin aloilla. Yleisiä ne käsitykseni mukaan ovat esimerkiksi hoitoalalla. Meillä (Helsingin psykologian laitoksella) ei psykologisia testejä ollut, mutta toki alaa opiskelevana minulla on paljonkin mielipiteitä psykologisten testien käyttämisestä soveltuvuuden testauksessa. Esimerkiksi persoonallisuustesteillä saadaan selville yleensä vain selkeät persoonallisuuden poikkeavuudet (sairaudet), mikä on tietysti tärkeää pääsykokeissakin, mutta niillä ei pystytä tarkkaan määrittelemään normaalirangen sisällä olevia persoonallisuuden vaihteluja ja vivahteita. Todennäköisesti kuitenkin myös testaavat psykologit tietävät tämän, joten älä ota näistä testeistä liikaa paineita vaan ole vain oma itsesi. Hoitoalalle (ja muualle) tarvitaan kuitenkin kaikenlaisia ihmisiä. Se, että yrität esittää jotain muuta kun olet, todennäköisesti huomataan, eikä annan hyvää kuvaa sinusta. Tietysti kuitenkin, jos saat eteesi esimerkiksi musteläiskätestit (ja tosiaan toivon ettet saa, ne eivät mielestäni tähän tarkoitukseen sovellu!
), mutta JOS siis saat, ei kannata vastata näkevänsä paloittelusurman tai muuta vastaavaa. Tosin tämä nyt on varmaan aika itsestäänselvää teille.Älykkyystesteistä sen verran, että tehtävät ovat tarkoituksella pitkiä. Näin saadaan hajontaa hakijoiden välille. Jos kaikki ehtisivät tehdä tehtävät loppuun, olisi pisteitä hieman hankala kertoa kuka oli paras, eikös vain?
Näissä testeissä tarkastellaan myös paineen- ja stressinsietokykyä, joten ota ihan iisisti, ja tee niin paljon kuin ehdit. Tarkoitus ei siis ole ehtiä tehdä kaikkia tehtäviä loppuun asti! Testaukseen saattaa tulla myös muisti- ja tarkkaavaisuustehtäviä. Sama homma näissä, ota iisisti ja tee niin paljon kuin ehdit.Myös psykologin haastattelussa neuvoisin olemaan oma ihana itsesi! Jos haluat alalle, ja koet olevasi sinne soveltuva, se kyllä huomataan. Jos taas et, on ehkä itsesi kannalta parempikin, jos et sinne pääse vaan jonnekin muualle. So, just be yourself!
LUOVIEN ALOJEN TEHTÄVÄT
Luoville aloille on ihan omanlaisensa tehtävät, mitkä selviävät aineistotehtävien tapaan vasta pääsykokeessa. Näihin minulla ei ole hirveästi sanottavaa, kun itse en ole näissä ollut. Itse ehkä yrittäisin olla mahdollisimman omaperäinen ja käyttää ideointiin paljon aikaa. Lisäksi kannattaa varmaan ottaa mukaan kaikenlaisia työväleineitä (ehkä myös sellaisia mitä ei ohjeissa ole!) Think outside the box!
Tuutoriblogi kiittää ja kumartaa, ensi kerralla vuorossa Heidi ja Oikeustieteellisen pääsykokeet.
Terkuin,
Sini
-
Erilaiset tehtävätyypit osa I – Monivalinnat ja soveltuvuuskoe
Kahdessa seuraavassa postauksessa Tuutoriblogi syventyy käsittelemään pääsykokeissa esiintyviä erilaisia tehtävätyyppejä.
Ei ole ihan sama, minkälaisia tehtävätyyppejä pääsykokeessa tulee vastaan. Oikeastaan sillä on hyvin suuri merkitys pääsykokeisiin valmistautuessa, sillä eräänä pääsykokeen menestystekijänä voidaan ajatella olevan myös tehtävätyypin tuntemus. On eri asia vastata monivalintatehtäviin kuin kirjoittaa essee tai laatia vastaus jonkin aineiston pohjalta. Vaikka eri pääsykoealat poikkeavat valtavasti toisistaan, alasta riippumatta on kuitenkin olemassa tiettyjä perussääntöjä, jotka kannattaa pitää mielessä kun odotettavissa on tietynlaisia pääsykoetehtäviä. Ota siis ajoissa selvää, minkälaisia tehtävätyyppejä juuri sinun pääsykokeessasi on odotettavissa! Selvitystyötä voit tehdä tutustumalla alasi aiempiin pääsykokeisiin (löytyy usein tiedekunnan/laitoksen internetsivuilta) ja kyselemällä ihmisiltä, jotka ovat aiemmin osallistuneet alan pääsykokeisiin.
-
OPISKELUTEKNIIKAT- OSA II
Tällä kertaa siis luvassa opiskelutekniikat -paketin toinen osa. Ei ole yhdentekevää miten luet. Tiedon prosessointi on kaiken A, O ja Ö. Pelkän lukemisen sijaan kannattaa siis tehostaa opiskelua ottamalla käyttöön muistiinpanotekniikoita.
-
OPISKELUTEKNIIKAT – OSA I
Moi taas ja hyvää alkavaa kevättä!!

Kevät näyttää sittenkin tulevan, ja teidän tekisi tietysti mieli kirmata jo nurmikoilla ja terasseilla. Nyt on kuitenkin aika laittaa kunnolla tohinaksi lukemisten kanssa. Kyllä te vielä ehditte sinne kesälaitumillekin!
Tästä alkaa siis kaksiosainen OPISKELUTEKNIIKAT -paketti, jossa koitan koota teille tietoa erilaisista opiskelutyyleistä ja tekniikoista. Sivuan myös tässä yhteydessä hieman erilaisia tehtävätyyppejä, joskin niitä käsitellään vielä myöhemmillä kerroilla tarkemmin. Opiskelutekniikoista löytyy myös hurjasti tietoa netistä, ihan googlettamalla löytyy kaikenlaisia vinkkejä.
-
Ajankäytöstä: life vai nolife?
Heippa!
Hakualasta riippumatta varmasti jokainen pääsykoepänttääjä pohtii ajankäyttöään. Sen vuoksi myös Tuutoriblogi pohtii tänään ajankäyttöä muutaman yleisimmän kysymyksen kautta:
1) Kuinka monta tuntia päivässä täytyy lukea, jotta voi päästä sisään?
Ensimmäinen huomio: Ei todella ole olemassa mitään oikeaa tuntimäärää, joka täytyy lukea jotta pääsee sisään. Omaksumme asioita hyvin eri tahtiin, toiset hitaammin, toiset nopeammin. Fakta on kuitenkin se, että pääsykoemateriaalit ovat usein hyvin laajoja ja samalla kun on ymmärrettävä kokonaisuus, on myös osattava tarkat yksityiskohdat. Useille myös tieteellinen teksti on tekstityyppinä uusi ja siten ehkä vaikeasti lähestyttävä. Jotta asiat on mahdollista oppia ja omaksua pääsykoemenestyksen takaavalla tavalla, paisuu päivittäinen lukutuntimäärä usein liki työpäivään verrattaviin mittoihin. Suurin osa lukee luultavasti jotakin 4-8 tunnin väliltä, loppuvaiheessa ehkä enemmänkin. Mutta ei ne tunnit, vaan…
-
Lukupaikka ja lukutyyli vapaa – kunhan tiedät mitä teet
Ah, sivuaineen tentti on ohi ja nyt voinkin heittäytyä vapaal.. Eikun lukemaan seuraaviin tentteihin. Silloin kun joutuu lukemaan paljon, eli pääsykoekeväänä ja onnistumisen tapahtuessa noin viitenä seuraavana vuotena, lukupaikasta ja lukutyylistä muodostuu aika merkittäviä asioita sen kannalta, kuinka hyvin oppii ja kuinka mielekästä lukeminen on.
-
Kun sinulla on 3 päivää jäljellä…
Yhdessä kohti maaliviivaa eli treenaa yhdessä kaverin kanssa! Kun pääsykokeisiin on enää muutama hassu päivä jäljellä, niin päällimmäisenä tunteena saattaa monella olla turhautuminen: vielä pitäisi lukea, mutta lukuväsymys ja jännitys häiritsevät keskittymistä. Siksi viimeisten päivien kertaaminen saattaa olla kaikin puolin mukavampaa yhdessä kaverin kanssa. Yhdessä kertaamalla molemmat osapuolet hyötyvät ja omien fiiliksien jakaminen helpottaa stressiä!
Sovi siis kaverin kanssa luku-treffit ja kerratkaa yhdessä vaikeita kohtia läpi. Omien muistiinpanojen vaihtaminen saattaa myös auttaa, kun tutun asian näkee kaverin erilaisesta näkökulmasta. Muistakaa kuitenkin, että jokaisella on oma tapansa oppia, joten kaikki tavat eivät välttämättä sovi kaikille.Tärkeintä on kuitenkin rohkaista toista ja kannustaa jaksamaan, sillä kaverilta saatu tuki auttaa usein parhaiten!

-
Kun sinulla on 4 päivää jäljellä…
Kertaus on opintojen äiti eli kertaa vielä vaikeimmat kohdat! Varmasti pääsykoe-materiaalista löytyy kohtia, jotka joka kerta tuntuvat olevan hieman enemmän hakusessa kuin muut. Omista siis yksi päivä näille kaikkein vaikeimmille aihe-alueille!

Kertaa, harjoittele ja paina asiat tiukasti mieleen, niin pääsykoetilanteessa asiat on hyvässä mielessä ja olet kaikin puolin varmemmalla asenteella liikenteessä!
Käytä hankalien kohtien kertaamiseen vaikka samoja tekniikoita kuin lukemisen aikana. Tarvittaessa niitä voi myös soveltaa omiin tarpeisiin sopiviksi. Aikaisemmin annettuja vinkkejä voi muistutella mieleen täältä!
Itse kertasin viimeisinä päivinä lähinnä muistelemalla asioita omien tiivistelmien ja muistiinpanojen pohjalta: Omissa muistiinpanoissani monet asiat oli tiivistetty parhaimmillaan muutamaan ydinsanaan tai lauseeseen, joten valmiita vastauksia en niistä suoraan saanut. Eli yritin siis muistella ulkoa mitä kaikkea kyseisiin asioihin liittyi ja mitkä asiat vähänkään sivuuttivat kyseisiä teemoja. Kun olin pinnistänyt kaiken tiedon itsestäni, niin palasin samoihin asioihin vielä alkuperäisen materiaalin kautta ja tarkistin osaamiseni. Näin asiat tuli kerrattua tehokkaasti ja jos jokin asia jäi muistamatta, niin sille uhrasin vielä extra-kertauksen.
Malta siis vielä hetki keskittyä pääsykoe-materiaalin niihin kaikkein vaikeimpiin ja usein samalla myös kaikkein ikävämpiin kohtiin! Luku-väsymys alkaa varmasti jo painaa monella päälle, mutta yleensä ahkeruus palkitaan!
TSEMPPIÄ KERTAAMISEEN!
-
Kun sinulla on 6 päivää jäljellä…
Harjoitus tekee mestariksi eli nyt on viimeisten kenraaliharjoitusten vuoro. Onko tulevassa kokeessasi esimerkiksi tiedossa aineisto-osuutta, esseetä tai haastattelua? Nyt ehdit vielä kerran treenaamaan kunnolla niitä varten. Kun viimeisellä viikolla menet koko prosessin vielä kerran läpi, niin itse kokeessa tunnet itsesi jo paljon varmemmaksi, kun viimeisin harjoituskerta on vielä hyvässä muistissa!
Eli jos kokeessa on odotettavissa ainesto-pohjainen essee tai tiivistelmä, niin etsi tarkoitukseen sopivaa materiaalia ja luo itsellesi simuloitu pääsykoetilanne. Näin saat pidettyä kirjoitus-rutiinia yllä, varmuus kasvaa ja mahdolliset mokat esim. ajankäytön suhteen tulee tehtyä jo nyt eikä koetilanteessa.
Jos aika ei kuitenkaan syystä tai toisesta riitä konkreettiseen kirjoittamiseen, niin käy tilanne läpi vähintään mielessäsi. Mieti ajankäyttöä, kirjoitelman rakennetta, lukutekniikkaa ja muistiinpanotekniikoita. Kokeessa hyvä muistisääntö on yrittää miettiä tekstiä lukijan näkökulmasta: onko kirjoitus lukijaystävällistä eli loogista, ymmärrettävää, siistiä ja asiallista. Muodostaako kokonaisuus nätin paketin vai epämääräisen ja hajanaisen sillisalaatin? Yleensä sekä aloitus ja lopetus ovat tärkeitä, koska niiden perusteella syntyy ensivaikutelma ja niiden perusteella määräytyy, minkälainen maku lukijalla jää tekstistä.
Samanlainen mielikuvaharjoittelu toimii myös, jos edessä on haastattelu. Psyykkaa itsevarmuutesi kattoon ja muista olla tilanteessa oma itsesi. Myös urheilijat käyttävät tätä kikkaa hyväksi; onnistuneen suorituksen hahmottelu mielessä etukäteen antaa yllättävää itsevarmuutta myös todelliseen tilanteeseen!
Mutta vielä on aikaa hioa pieniä virheitä kuntoon ja varmistaa, että pääset kokeessa loistamaan! Uhraa siis hetki myös tällekkin alueelle, vaikka pääsykoe-kirjat huutaisivat lukemaan. Jaksetaan tsempata loppuun asti!
Aiheet
- Aiheeton (9)
- Ajankäyttö (10)
- Artikkeleita (5)
- eri ikäiset hakijat (1)
- Heidi (11)
- Kirjoittajat (10)
- Lukupaikka (3)
- Lukusuunnitelma (4)
- Motivaatio (9)
- Opiskelijaelämä (1)
- Opiskelu (14)
- Opiskelutekniikka (12)
- Pääsykoepäivä (1)
- Pääsykokeet (23)
- Pääsykokeet ja lukeminen (12)
- Penkkarit (1)
- Sini (10)
- sisäänpääsyprosentit (3)
- Stressi (6)
- Tehtävätyypit (4)
- Tiedon etsintä (2)
- Urapohdinta (5)
- Välivuosi (1)
- Valmennuskurssi (2)
- Vappu (1)
- Ylioppilaskirjoitukset (3)
Viimeisimmät kommentit
- noullyfal: Lukupaikka ja lukutyyli vapaa – kunhan tiedät mitä teet
- Janee: Ylioppilaskirjoituksista, stressistä ja kaikenikäisistä hakijoista
- sinisuomi: Sudenkuopat eri ikäisillä hakijoilla
Tagipilvi
Linkkejä ammattikorkeakouluihin
- Arcada
- Diakonia-ammattikorkeakoulu
- HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
- Hämeen ammattikorkeakoulu
- Högskolan på Åland
- Humanistinen ammattikorkeakoulu
- Jyväskylän ammattikorkeakoulu
- Kajaanin ammattikorkeakoulu
- Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu
- Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
- Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
- Lahden ammattikorkeakoulu
- Laurea ammattikorkeakoulu
- Metropolia ammattikorkeakoulu
- Mikkelin ammattikorkeakoulu
- Oulun seudun ammattikorkeakoulu
- Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
- Poliisiammattikorkeakoulu
- Rovaniemen ammattikorkeakoulu
- Saimaan ammattikorkeakoulu
- Satakunnan ammattikorkeakoulu
- Savonia ammattikorkeakoulu
- Seinäjoen ammattikorkeakoulu
- Tampereen ammattikorkeakoulu
- Turun ammattikorkeakoulu
- Vaasan ammattikorkeakoulu
- Yrkeshögskolan Novia
Linkkejä yliopistoihin
- Aalto-yliopisto
- Åbo Akademi
- Helsingin yliopisto
- Itä-Suomen yliopisto
- Jyväskylän yliopisto
- Lapin yliopisto
- Lappeenrannan teknillinen yliopisto
- Maanpuolustuskorkeakoulu
- Oulun yliopisto
- Sibelius-Akatemia
- Svenska handelshögskolan
- Tampereen teknillinen yliopisto
- Tampereen yliopisto
- Teatterikorkeakoulu
- Turun yliopisto
- Vaasan yliopisto
