Matkaa kohti unelmien opiskelupaikkaa voi jatkaa monella tapaa. Sini sivusi aihetta hiukan jo viime postauksessaan, mutta alle keräsin vielä joitakin ideoita siitä, miten seuraavan vuoden voi käyttää hyödykseen:

1. Avoimet yliopistot

Mikset aloittaisi opintopisteiden keruuta jo nyt? Lukemalla esimerkiksi perusopinnot (yleensä 25 op) havittelemastasi pääaineesta, pääset sisään alan sanastoon, tieteellisen tekstin lukemiseen ja saat ylipäätään selville, minkälaista haavealasi opiskelu on. Vakuutan, että myös pääsykokeisiin lukeminen helpottuu tämän myötä huomattavasti ja kun ovet varsinaiseen opiskelupaikkaan aukenevat, sinulla on opintoja jo rekisterissä.

2. Kansanopistot

Opiskelu avoimessa yliopistossa vaatii itsekuria opiskelun usein hyvin itsenäisen luonteen vuoksi. Jos kuitenkin kaipaat koulumaisempaa opiskelua pysyäksesi ruodussa ja maksimoidaksesi oppimisen, kansanopistot ovat loistava vaihtoehto. Kansanopistoissa vietetään yleensä vuosi opiskellen avoimen yliopiston opintoja (jotka voit edelleen hyväksilukea saadessasi varsinaisen opiskelupaikan) ja niitä tukevia opintoja asuen joko opistolla tai käyden siellä kotoa käsin. Useissa kansanopistoissa on samalla tarjolla myös uraohjausta, opintoneuvontaa ja harrastetoimintaa. Keväällä aletaan valmentautua pääsykokeisiin ja mikä parasta, sinulla on koko vuoden ajan tarjolla myös kanssaopiskelijoiden tuki.

3. Työt

Pitkän koulu-uran jälkeen voi usein olla hyvä käydä hakemassa perspektiiviä elämään myös työelämän puolelta. Samalla voit kartuttaa säästöjäsi – ja usein myös kerätä lisämotivaatiota luku-urakkaa varten…

4. Ulkomaille

Maailmaa ei voi koskaan nähdä liikaa. Nyt sinulle on siihen kymmenen pisteen tilaisuus.

Nyt tuutori-Heidi toivottaa kaikille hyvää kesää. Nauti elämästä, pohdi aidosti vaihtoehtoja ja muista, sinulla on nyt koko maailman mahdollisuudet auki ja edessäsi. Sinun tehtävänäsi on vain päättää saavuttaa se, mistä haaveilet!

Tai istu terassilla ja nauti kaupungin kesäöistä. Hengaile puistossa ja lue hyvää kirjaa. Tee mitä ikinä sinua huvittaa. Pääasia, että meininki on hyvä ja Sinulla on hauskaa. Olet sen tosiaankin ansainnut!

Tuutoriblogi kiittää ja kumartaa tästä kuluneesta keväästä, ja toivottaa kaikille ihanaa kesää. Kokemus on ollut tosi hauska, ja toivomme että jutuistamme on ollut sinulle hyötyä. Nyt meillä tuutoribloggaajilla on jo uudet haasteet ja kuviot. Itse jäin tänne Opiskelupaikkaan hoitamaan kansainväliseen koulutukseen liittyviä juttuja, ja tuutori-Heidi on toisaalla töissä.

Neuvontapaikka

Tulosten saamisessa varmaan suurimmalla osalla kestää pitkälle heinäkuuhun. Muistakaa kuitenkin te, jotka ette päässeet tänä vuonna sisään, ettei hätä ole tämän näköinen, vaan kaikenlaisia vaihtoehtoja välivuoden viettämiselle on. Voit esimerkiksi lähteä avoimeen yliopistoon tai johonkin kansanopistoon oppimaan alastasi lisää, ja parantaa ensi vuoden sisäänpääsymahdollisuuksiasi. Voit myös hakea syksyn täydennyshauissa vapaaksi jääneisiin paikkoihin tai lähteä vaikka kielikurssille. Hyvänä vaihtoehtona on myös ulkomaiset yliopistot, joihin on helpompi päästä sisään. Ne ovat yleensä maksullisia, mutta moneen voi hakea koulun omia stipendejä, ja saada myös Kelan tukea. Välivuoden mahdollisuuksia pohditaan elokuussa järjestettävässä Neuvontapaikka -tapahtumassa. Se on viikon mittainen Pop up -store Helsingin ytimessä;  Akkuna-galleriassa Lasipalatsilla. Sinne on helppo piipahtaa pohtimaan vaihtoehtoja. Sinne voi myös varata Opintoneuvojalle ajan. Toivottavasti näemme siellä!

Kesäisin terveisin,

Sini

]]> http://tuutoriblogi.opiskelublogi.fi/2011/06/22/kesa-mielessa/feed/ 0 http://tuutoriblogi.opiskelublogi.fi/2011/06/19/paasykoemuisteloa/ http://tuutoriblogi.opiskelublogi.fi/2011/06/19/paasykoemuisteloa/#comments Sun, 19 Jun 2011 18:40:37 +0000 heidilammassaari http://tuutoriblogi.opiskelublogi.fi/?p=722 Omasta opiskelupaikkani varmistaneesta pääsykokeesta on tänä vuonna kulunut kolme vuotta.  Vaikka tuohon pääsykoepäivään, tai omalla kohdallani pääsykoepäiviin, pystyykin jo suhtautumaan lähinnä viileän analyyttisesti, pääsykoepäivä jäänee kuitenkin ikuisesti mieleen ainutlaatuisen latautuneisuutensa vuoksi.

Kirjallinen osio

Osallistuin 2008 keväällä vasta toisen kerran järjestettyyn VAKAVA -kokeeseen. Kokeen ensimmäinen osa, kirjallinen osio, on tavattu järjestää aina jo toukokuun alkupuolella, mikä tuntui suurelta helpotukselta verrattuna useisiin muihin aloihin, joilla pääsykoe saattaa olla pisimmillään vasta juhannusta edeltävällä viikolla. Tuosta kirjallisen kokeen päivästä en muista paljoakaan yksityiskohtia, muistan vain äärimmäisen latautuneisuuden ja ennen kaikkea hyvän itsevarmuuden tunteen: tiesin valmistautuneeni kokeeseen huolella. Tottakai olin hyvin jännittynyt, mutta pyrin psyykkaamaan jännityksen ennen kaikkea positiiviseksi eteenpäin ajavaksi tunteeksi. Olin kokeessa loppuun asti ja pääsykokeen jälkeen tiesin, että koe oli mennyt hyvin. En ollut huolestunut kinkkisemmän tuntuisista kysymyksistä, en koepapereissa olleista virheistä mikä aiheutti koetilanteeseen säätöä, vaan keskityin vain vastaamaan kysymyksiin huolellisesti parhaan osaamiseni mukaan. Toisin kuin monet juhlistamaan lähteneet kanssalukijani, itse en loppupäivänä kyennyt kuin enää oleilemaan kotona.

Muutamien viikkojen kuluttua tuli tieto kirjallisen osion pistemääristä. Koe oli myös arvostelijoiden mielestä mennyt hyvin ja näin ollen sain kutsun Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutuksen pääsykokeen toiseen vaiheeseen. Kesäkuun alkupuolella tulivat myös tulokset pelkän kirjallisen kokeen perusteella jaetuista opiskelupaikoista ja riemukseni sain tietää päässeeni Turun yliopistoon lukemaan aikuiskasvatustiedettä ja Lapin yliopistoon lukemaan mediakasvatusta.

Soveltuvuuskoe

Tieto siitä, että minulla oli jo opiskelupaikka plakkarissa helpotti osiltaan henkistä valmistautumista luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeeseen, joka pidettiin kesäkuun puolivälissä Viikin Normaalikoulun tiloissa. 2008 luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeeseen kuului yksilöhaastattelu ja ryhmätilanne, jossa tarkoituksena oli jokaisen hakijan vetää jonkinlainen alustus ja ryhmäkeskustelu arvotusta aiheesta. Ryhmätilanteeseen sain aiheekseni “hyvän haastattelun”, jonka tiimoilta pyrin aktivoimaan muita ryhmätilanteeseen osallistuneita hakijoita kysymällä minkälainen heidän mielestään on hyvä haastattelu ja minkälaiseen haastatteluun he toivoisivat tänä soveltuvuuskokeen päivänä pääsevänsä. Päätin että olennaista on nyt se, että pystyn luomaan ja ohjaamaan keskustelua, keskustelun sisältö olisi sen sijaan vähempiarvoinen seikka. Tilanne oli loppujen lopuksi yllättävän rento ja mukava ja sain aikanaan tietääkin saaneeni ryhmätilanteesta parhaat mahdolliset pisteet.

Iltapäivällä luvassa oli yksilöhaastattelu, jota jännitin kovasti huolimatta siitä, että olen yleensä tavannut olla suhteellisen vahvoilla erilaisissa haastattelutilanteissa. Haastattelijoita oli neljä ja he kysyivät mitä erilaisimpia kysymyksiä  alkaen harrastuksistani päätyen tenttamaan mielipidettäni liittyen monikulttuurisen koulun haasteisiin. Pyrin vastaamaan kaikkiin kysymyksiin reippaasti omana itsenäni ja kerroin myös rehellisesti, jos en jotakin asiaa tiennyt. Vaikka haastattelu meni mielestäni hyvin, sain myöhemmin tietää, etten saanut siitä kovinkaan hyviä pisteitä. Se, miksi niin oli, on tänäkin päivänä allekirjoittaneelle mysteeri…

Kunnes…

Heinäkuun puolivälissä 2008 nostin aamulla luurin  korvalle tärisevin käsin. “Heidi Lammassaari tässä hei, haluaisin tiedustella pääsykoetulostani…”. Vaikka opiskelupaikka olikin jo varmistunut Turun, Lapin, Jyväskylän ja Tampereen yliopistoihin,  pesunkestävä pääkaupunkiseutulainen halusi silti palavasti jäädä kotikulmilleen ja päästä Suomen suurimpaan yliopistoon. “Jep, sinut on hyväksytty Helsingin yliopiston luokanopettajakoulutukseen”.Voin kertoa, että sinä hetkenä riemulla ja ylpeydellä ei ollut rajaa.

Halauksin,

Tuutori-Heidi

Nyt se on sitten (teillä viimeisilläkin) vihdoin edessä! Kauan sitä on odotettu, ja jännitettty! Edessä on siis pääsykoepäivä! Se herättää varmasti monenlaisia tunteita, jännitystä, pelkoa, helpotustakin. Tässä hieman yleisiä vinkkejä, eli mitä sinun kannattaa ottaa huomioon itse pääsykoepäivänä.

Edellisenä päivänä:

Olet (toivottavasti) lukenut ahkerasti useamman kuukauden, nyt on aika jo hieman hellittää ja ottaa rennommin:

• Silmäile mind mappeja
• Kertaile yksityiskohtia (jos sellaisia kokeessa tarvitsee muistaa)
• Lueskele rennolla otteella muistiinpanoja ja palauttele mieleen jo opittuja asioita
• Käy vaikka kävelyllä tai urheilemassa
• Syö kunnolla
• Katso valmiiksi vaatteet ja pääsykoepaikka
• Mene ajoissa nukkumaan

Ennen pääsykoetta:

• Pakkaa kaikki valmiiksi ajoissa
• Syö hyvä ja terveellinen aamiainen/lounas
• Lähde ajoissa! (Muista että joskus se vr ei toimi ihan niin kuin pitäisi )
• Hengitä syvään, rentouta itsesi ja näe itsesi onnistumassa kokeessa, ei syytä paniikkiin!
• Riippuen tietysti koeajasta, mutta kävelylenkki tai vastaava ennen koetta voi olla hyvä keino rentouttaa oma mieli hyvään suoritukseen
• Aulassa saatat nähdä muita lukemassa hikipisarat otsallaan, älä ota heistä stressiä, tuossa vaiheessa lukemisessa ei ole enää mitään järkeä!

Mitä mukaan:

• Löysät, mukavat vaatteet
• Eväät
• Vettä
• Ehkä kahvia/ pari red bullia
• Jos kärsit allergiasta, muista nenäliinat! (itse unohdin, ja oli aika tuskaisa alkuaika)
• Kyniä, kumi, viivotin, (laskin)
• Korvatulpat, jos sinulla on vaikeuksia keskittyä metelissä
• Henkkarit
• Positiivinen mieli ja reilusti uskoa itseesi!

Pääsykokeen jälkeen:

Kokeen jälkeen olo saattaa tuntua oudon tyhjältä. Nyt on kuitenkin aika sinun tehdä juuri sitä mikä parhaaksi tuntuu. Ei siis tuutoriblogilta vinkkejä tähän, muuta kuin että ota rennosti ja koita unohtaa koe. Kesä!

Tsemppiä kaikille, olette tehneet hienon työn!

Sini

Koska stressin kokeminen on hyvin yksilöllistä, on myös keinot sen hallitsemiseksi riippuvaisia siitä millainen olet. Tässä kuitenkin joitakin yleisiä ja hyväksi havaittuja rentoutuskeinoja:

• Liikunta
• Terveellinen ja hyvä ruoka
• Muiden kanssa puhuminen
• Mikä tahansa tekeminen, mistä juuri Sinä pidät ja nautit
• Mielikuvaharjoitukset
• Elämän säännöllisyys

Liikunta

Liikunta on hyvä stressinhallintakeino, koska se vapauttaa endorfiineja ja muita hyvänolon kemikaaleja, jotka taistelevat stressihormoneja vastaan. Parasta on kunnon hikiliikunta, mutta jos et ole liikkujatyyppiä, myös kävelylenkit ulkona ovat mainio tapa lievittää stressiä. Muutenkin ulkona olo ja raitis ilma ei ole lainkaan hassumpi idea pääsykoepyörityksen keskellä!

Terveellinen ja hyvä ruoka

Kuten jo vanha kansa on tiennyt, terve kroppa = terve mieli. Syö siis stressin aikana terveellisesti, niin voit kokonaisvaltaisesti hyvin. Saat tarvittavat vitamiinit ja hivenaineet, joilla myös aivosi toimivat parhaalla mahdollisella tavalla. Muista siis syödä kalaa, vihanneksia, (täysjyväviljoja), marjoja ja hedelmiä! Myös alkoholinkäyttöä kannattanee vähentää näinä viime hetkinä. Puistokaljoista nauttii varmasti enemmän, kun ei tule morkkista siitä, että pitäisi olla tekemässä jotain muuta krapulasta kärsimisen sijaan!

Puhuminen muille

Tämä auttaa varmasti monia. Niin kauan kun ystäväsi tai perheesi jaksaa kuunnella, avaudu heille lukemisen tuskasta! Näin huomaat, ettei sinun tarvitse olla yksin tuskailemassa. Vielä parempi on, jos sinulla on sattumalta kavereita, jotka hakevat samaan aikaan johonkin kouluun. He myös tietävät varmasti miltä sinusta tuntuu!

Mistä juuri sinä nautit?

Tee asioita, joista pidät! Oli se sitten mitä tahansa; leffassa käyminen, kotona kokkailu, urheilu, kavereiden näkeminen, rannalla hengailu, tai ihan mikä vaan mikä saa olosi hyväksi. Koita samalla hellittää asioita, joiden tekemisestä et pidä. Älä siis huoli, jos kämppäsi ei ole supersiisti (ellet erityisesti nauti juuri siivoamisesta), ja jos vaan pystyt, niin vähennä myös työntekoasi näillä viimeisillä viikoilla!

Mielikuvaharjoitukset

Kuvittele itsesi pääsykoetilanteeseen, ja onnistuvasi siinä hyvin. Mieti hetkiä koetilanteen jälkeen. Näin luot varmuutta itseesi ja onnistumiseesi!

Säännöllisyys

Tämä asia tuli esiin, kun juttelin parin psykologikollegani kanssa aiheesta. He peräänkuuluttivat säännöllistä elämänrytmiä viimeisille viikoille. Mene siis samoihin aikoihin nukkumaan (suurin piirtein), ja herää samaan aikaan. Koita viettää säännöllistä elämää, näin kroppasi tietää mitä on tulossa, ja pystyy helpommin pysyttelemään rennossa tilassa. Lisäksi esiin tuli lukemisaikojen säännöllisyys. Tee lukemisesta työpäivä, aloita tiettyyn aikaan ja lopeta tiettyyn aikaan. Näin pystyt paremmin jättämäät työt työ (luku-) paikalle, ja keskittymään näiden aikojen ulkopuolella muihin asioihin.

Stressihän ei ole pelkästään pahasta, vaan se myös auttaa sinua tekemään parhaan suorituksesi tässä haastavassa tilanteessa. Se pitää sinut valppaana, nostaa vireystasoasi ja auttaa jaksamaan! Ehkä sen muistaminen, ja sen että tämä stressi on lyhytaikaista ja ihan kohta ohi, auttaa sinua jaksamaan nämä viimeiset hetket! Toivottavasti näistä vinkeistä oli apua. Tuutoriblogi toivottaa tsemppiä ja jaksamista tähän viimeiseen puristukseen!! Lisää stressin oireista ja hallinnasta löytyy lisää Opiskelupaikan sivuilta. Stressistä yleisemmin ja sen hallinnasta löytyy tietoa esimerkiksi opiskelijoiden tukikeskuksen Nyytin sivuilta.

Terkuin,

Tuutori-Sini

Opiskelemaan pääsy saattaa joskus tuntua mahdottomalta ja kaukaiselta haaveelta. Joka vuosi kuitenkin tuhannet onnelliset ja hurjasti töitä tavoitteensa eteen tehneet tyypit aloittavat opiskelun unelma-alallaan. Niillä vaikeinakin pidetyillä aloilla. Eräs perinteisesti hyvin haastavana pidetty pääsykoe on oikeustieteellisen tiedekunnan pääsykoe. Juttelin taannoin viime vuonna Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan itsensä sisään pakertaneen tutun kanssa ja hänellä oli paljon sanottavaa oikiksen pääsykokeesta. Näitä ajatuksia ja vinkkejä sain myös luvan jakaa Tuutoriblogissa.

Pääsykokeeseen valmistautuminen

Kannattaako lukea vanhoja pääsykoekirjoja?

Useat oikikseen hakevat ajattelevat ottavansa etumatkaa lukemiseen ostamalla vanhoja pääsykoekirjoja. Oikeustieteellinen teksti saattaa kyllä tulla vanhojen kirjojen myötä tutummaksi, mutta varsinaisessa pääsykokeessa ei voi soveltaa muita kuin kyseisen vuoden pääsykoekirjoissa olevia tietoja. Näin ollen vanhojen kirjojen pläräämimistä tuttuni ei varsinaisesti pitänyt suositeltavana.  Lukutarmoa on ennemminkin syytä säästää kevääseen.

Millainen lukutahti on hyvä?

Alkuun tuttuni oli lukenut keskimäärin viitisen tuntia päivässä ja pitänyt pääsääntöisesti viikonloput vapaana. Valmennuskurssilla pääsi kuitenkin hyvin seuraamaan muiden hakijoiden lukutahtia, joka tuntui olevan aika paljon tiiviimpi. Vapun jälkeen tuttavani siirtyi noin kahdeksan tunnin päivätahtiin ja viimeisten viikkojen lukupäivät paisuvat jo 12-16 tunnin mittaisiksi. Varsinaisen lukemisen ohella tietoa pystyi jäsentämään esimerkiksi kasitekarttojen, post it -lappujen ja erilaisten listojen avulla. Myös käsitteiden ulkoaopettelemiseen oli varattava aikaa ja energiaa. Pääsykoekirjojen asiat pyörivät mielessä oikeastaan koko ajan.

Pääsykoe

Millainen oikiksen pääsykoe oli?

Vuoden 2010 Helsingin oikiksen pääsykoetta pidettiin yleisesti varsin helppona. Seitsemästä kysymyksestä kolme oli monivalintoja ja kokeessa ei ollut yhtään otsikolla varustettua esseetehtävää, joihin tuttuni oli varautunut ja joissa hän koki olevansa vahvoilla. Sen sijaan pääsykokeessa oli haastavia oikeustapaustehtäviä, joihin vastaaminen tuotti runsaasti päänvaivaa ja aiheutti epävarmuutta. Osasta tehtäviä tuli heikommat pisteet, osasta taas hyvät ja yhteispistemäärä nousikin juuri ja juuri niin korkealle että tiedekunnan ovet aukesivat. Edes oikiksen pääsykokeessa ei siis tarvitse onnistua täydellisesti, jotta sisäänpääsy on mahdollista!

Vinkkejä ja ajatuksia

Mitä seikkoja oikikseen hakijan kannattaa ottaa huomioon?

Tuttuni nosti esiin seuraavanlaisia seikkoja:

- Pääsykokeessa onnistuminen vaatii koko kevään jatkuvaa panostusta. Sosiaalinen elämä kärsii väistämättä eikä töissäkäynti oikein kannata. Turhautumisen ja väsymyksen tunteet tulevat varmasti tutuiksi, mutta läheisten aito tuki oli suureksi avuksi.

- Valmennuskurssin hyöty. Hyöty ei välttämättä liity asioiden oppimiseen sinänsä, mutta valmennuskurssilla tajuaa sen, kuinka paljon työtä ja lukemista sisäänpääsy vaatii. Valmennuskurssilla järjestettyjen välikokeiden avulla voi myös jatkuvasti mitata sen hetkistä osaamistaan.

- Pidä itsesi motivoituneena. Tuttuni ajatteli usein esimerkiksi sitä riemun hetkeä kun saisi soittaa äidilleen ja kertoa iloiset opiskelupaikkauutiset.

Millaiselle ihmiselle oikisopiskelu sopii?

Oikisopiskelu on sangen vapaamuotoista, joten näin ollen oikistyyppinen opiskelu sopii monille. Kursseja voi suorittaa likimain täysin itsenäisesti tai sitten voi osallistua luennoille tai järjestettyyn opetukseen. Vaikka opiskelu on usein itsenäistä, yksinäistäkin, opiskelijajärjestöjen aktiivisesti järjestämissä tapahtumissa tapaa opiskelukavereita.

Tuttuni halusi myös korostaa sitä, että oikikseen päästäkseen ei tarvitse olla kuuden tai yhdenkään L:n ylioppilas, vaan M:n ylioppilaspaperit ja 8:n keskiarvo lukiosta on ihan yhtä arvokas ja hyvä lähtökohta ponnistaa oikikseen siinä missä sarja laudatureitakin. Pääsykoe on asia joka viime kädessä ratkaisee, sillä kaikilla on aivan varmasti mahdollisuus oppia pääsykokeessa vaadittavat asiat, jos on valmis tekemään tiukasti töitä sen eteen.

Ahkeraa toukokuun viimeistä viikkoa toivottaa,

Tuutori-Heidi

ESSEET

Esseet vaativat, kuten Opiskelutekniikat-osiossa jo sivuttiinkin, aineiston laaja-alaista ja syvällistä hallintaa. Lue siis kirjoja asioita pohdiskellen ja yhteyksiä luoden. Tärkeää ei ole muistaa yksityiskohtia, vaan hallita suurempia kokonaisuuksia. Hyviä tekniikoita ovat esimerkiksi tiivistelmien kirjoittaminen ja mind-mapit, joiden avulla kokonaisuudet ja asioiden yhteydet jäävät hyvin mieleen. Esseissä on myös sallittu uusien ajatusten esiin tuonti (sikäli kun ne liittyvät aiheeseen). Tässä kannattaa kuitenkin olla suhteellisen varovainen, eikä laukoa omia mielipiteitä ihan miten vain.

Esseissä myös oma kirjoitustaito ja kielenkäyttö on tärkeää, joten esseen kirjoittamista (ja kirjoittamista ylipäätään) kannattaa harjoitella ennen koetta, ja pyytää joku vaikka lukemaan ja kommentoimaan tekelettäsi. Esseissä on se hyvä puoli, että ei haittaa jos et muista jotain pientä yksityiskohtaa. Hyvin kirjoittamalla, ja asiaa sivuamalla voit saada pisteitä. Toisaalta taas samasta syystä kirjoitustyylisi on tärkeä. Harjoittele siis kirjoittamista!!

SOVELTAVA AINEISTOTEHTÄVÄ

Aineistotehtävä voi olla essee, monivalinta, tulkinta jostain kuvasta, matemaattinen tehtävä, päättelytehtävä, tai mikä vai! Ainoana yhdistävänä tekijään aineistotehtävissä on se, että aineisto saadaan vasta paikan päällä. Tähän tehtävään ei siis voi juurikaan harjoitella etukäteen.. Mutta jos saat käsiisi aiempien vuosien aineistotehtäviä, käy katsomassa ne! Näin saat hieman osviittaa siitä, mitä edessä saattaa olla.

Aineistotehtävien tarkoituksena on luoda teille tasa-arvoinen tilanne pääsykokeessa, ja vielä tärkeämpänä mitata kykyänne omaksua tietoa nopeasti ja soveltaa sitä. Koetilanteessa kannattaakin aineistoon tutustua huolellisesti, ilman kiirettä. Ja muistaa että kaikki muutkin ovat samassa tilanteessa, eli no panic!

PSYKOLOGISET TESTIT

Psykologisia testejä käytetään joillakin aloilla. Yleisiä ne käsitykseni mukaan ovat esimerkiksi hoitoalalla. Meillä (Helsingin psykologian laitoksella) ei psykologisia testejä ollut, mutta toki alaa opiskelevana minulla on paljonkin mielipiteitä psykologisten testien käyttämisestä soveltuvuuden testauksessa. Esimerkiksi persoonallisuustesteillä saadaan selville yleensä vain selkeät persoonallisuuden poikkeavuudet (sairaudet), mikä on tietysti tärkeää pääsykokeissakin, mutta niillä ei pystytä tarkkaan määrittelemään normaalirangen sisällä olevia persoonallisuuden vaihteluja ja vivahteita. Todennäköisesti kuitenkin myös testaavat psykologit tietävät tämän, joten älä ota näistä testeistä liikaa paineita vaan ole vain oma itsesi. Hoitoalalle (ja muualle) tarvitaan kuitenkin kaikenlaisia ihmisiä. Se, että yrität esittää jotain muuta kun olet, todennäköisesti huomataan, eikä annan hyvää kuvaa sinusta. Tietysti kuitenkin, jos saat eteesi esimerkiksi musteläiskätestit (ja tosiaan toivon ettet saa, ne eivät mielestäni tähän tarkoitukseen sovellu! ), mutta JOS siis saat, ei kannata vastata näkevänsä paloittelusurman tai muuta vastaavaa. Tosin tämä nyt on varmaan aika itsestäänselvää teille.

Älykkyystesteistä sen verran, että tehtävät ovat tarkoituksella pitkiä. Näin saadaan hajontaa hakijoiden välille. Jos kaikki ehtisivät tehdä tehtävät loppuun, olisi pisteitä hieman hankala kertoa kuka oli paras, eikös vain? Näissä testeissä tarkastellaan myös paineen- ja stressinsietokykyä, joten ota ihan iisisti, ja tee niin paljon kuin ehdit. Tarkoitus ei siis ole ehtiä tehdä kaikkia tehtäviä loppuun asti! Testaukseen saattaa tulla myös muisti- ja tarkkaavaisuustehtäviä. Sama homma näissä, ota iisisti ja tee niin paljon kuin ehdit.

Myös psykologin haastattelussa neuvoisin olemaan oma ihana itsesi! Jos haluat alalle, ja koet olevasi sinne soveltuva, se kyllä huomataan. Jos taas et, on ehkä itsesi kannalta parempikin, jos et sinne pääse vaan jonnekin muualle. So, just be yourself!

LUOVIEN ALOJEN TEHTÄVÄT

Luoville aloille on ihan omanlaisensa tehtävät, mitkä selviävät aineistotehtävien tapaan vasta pääsykokeessa. Näihin minulla ei ole hirveästi sanottavaa, kun itse en ole näissä ollut. Itse ehkä yrittäisin olla mahdollisimman omaperäinen ja käyttää ideointiin paljon aikaa. Lisäksi kannattaa varmaan ottaa mukaan kaikenlaisia työväleineitä (ehkä myös sellaisia mitä ei ohjeissa ole!) Think outside the box!

Tuutoriblogi kiittää ja kumartaa, ensi kerralla vuorossa Heidi ja Oikeustieteellisen pääsykokeet.

Terkuin,

Sini

Ei ole ihan sama, minkälaisia tehtävätyyppejä pääsykokeessa tulee vastaan. Oikeastaan sillä on hyvin suuri merkitys pääsykokeisiin valmistautuessa, sillä eräänä pääsykokeen menestystekijänä voidaan ajatella olevan myös tehtävätyypin tuntemus. On eri asia vastata monivalintatehtäviin kuin kirjoittaa essee tai laatia vastaus jonkin aineiston pohjalta. Vaikka eri pääsykoealat poikkeavat valtavasti toisistaan, alasta riippumatta on kuitenkin olemassa tiettyjä perussääntöjä, jotka kannattaa pitää mielessä kun odotettavissa on tietynlaisia pääsykoetehtäviä. Ota siis ajoissa selvää, minkälaisia tehtävätyyppejä juuri sinun pääsykokeessasi on odotettavissa! Selvitystyötä voit tehdä tutustumalla alasi aiempiin pääsykokeisiin (löytyy usein tiedekunnan/laitoksen internetsivuilta) ja kyselemällä ihmisiltä, jotka ovat aiemmin osallistuneet alan pääsykokeisiin.

Tehtävätyyppi 1: MONIVALINNAT/VÄITTÄMÄT

Kuulostaapa helpolta, raksi ruutuun vaan! Todellisuudessa tehtävätyyppi ei ihan niin simppeli tai kiva, miltä se äkkiseltään vaikuttaa, sillä monivalinta- ja väittämätehtäviin vastatessa joutuu ottamaan huomioon ainakin seuraavia asioita:

a) Jotta vastaajien välille saadaan hajontaa, kysymykset tai väittämät vaativat usein pääsykoemateriaalin hyvin yksityiskohtaista hallintaa. Pääsykokeessa voidaan kysyä aineistosta mitä vaan, siis todella ihan mitä vaan, joten yhtäkään kohtaa materiaalista et voi jättää huomiotta. Yksityiskohdat täytyy siis tankata päähän niin, että unissasikin muistat, mitä pääsykoekirjassa asiasta x olikaan sanottu.

b) Monivalinta- ja väittämätehtävien kysymyksenasettelu on usein monimutkainen. Opettele lukemaan kysymys sanasta sanaan ja ota kysymyksissä erityisesti huomioon sanat muun muassa seuraavanlaiset sanat ja, sekä, tai, enemmän, vähemmän, aina, usein, harvoin. Kokeessa voi olla esimerkiksi väittämä “Opettajajohtoinen opetus on aina tehotonta”, jolloin sinun täytyy muistaa, sanottiinko pääsykoekirjassa todella opettajajohtoisen opetukset olevan aina tehotonta vaiko ehkä usein, tavanomaisesti, tutkitusti… Myös kiellon sisältäviin väitteisiin vastaaminen, esimerkiksi “Itseisarvot eivät voi muuttua” -> kyllä/ei, vaativat usein pohtimista.

c) Vääristä vastauksista saa usein monivalintoja ja väittämiä sisältävissä pääsykokeissa miinuspisteitä. Niihin vastaaminen vaatii siis myös taktikointia ja harkittua riskinottoa, sillä väärin arvaamisella on seuraus. Jos olet jostakin vastauksesta epävarma, harkitse siis tarkkaan kannattaako siihen vastata.

Monivalinta- ja väittämätehtäviä on perinteisesti suosittu mm. VAKAVA-kokeessa ja kauppakorkeakoulujen pääsykokeissa.

Tehtävätyyppi 2: SOVELTUVUUSKOE

Soveltuvuuskokeet, joita yleensä edeltää jonkinlainen kirjallinen karsinta tai ennakkotehtävät, ovat hyvin tyypillisiä esimerkiksi kasvatus-ja sosiaalialalla. Koska soveltuvuuskokeiden kirjo on laaja haastatteluista erilaisiin ryhmätehtäviin, mitään yksityiskohtaisia neuvoja on haastava antaa. Yleispätevinä vinkkeinä voi kuitenkin todeta seuraavaa:

a) Soveltuvuuskokeiden voi usein ajatella mittaavaan hakijan 1) motivaatiota, 2) soveltuvuutta ja 3) koulutettavuutta alalle. Mieti, miten juuri sinä pystyisit kokeessa parhaalla mahdollisella tavalla näyttämään täyttäväsi edelliset kriteerit.

b) Soveltuvuuskokeessa sinua arvioivat alan ammattilaiset ja usein myös koulutetut psykologit. Mene kokeeseen siis omana itsenäsi! Saa olla aika kova tyyppi, että niin jännittävässä tilanteessa pystyy ketään bluffaamaan, ainakaan niin että se menisi läpi.

c) Jännitys on normaalia, sallittua ja se on jopa suotavaa, mutta pyri jotenkin harjoittelemaan tilannetta ja psyykkaamaan itseäsi niin, ettei jännitys lamauta toimintakykyäsi. Muun muassa soveltuuskokeen mielikuvaharjoittelu voi helpottaa jännitystä. Pohdi minkälaisia kysymyksiä mahdollisessa haastattelussa saattaa olla luvassa ja minkälaisia ryhmätehtäviä hakijoilla kannattaisi teettää. Kannattaa myös jutella jonkun aiemmin pääsykokeen kokeneen henkilön kanssa siitä, mitä kokeessa saattaa olla luvassa. Hyväksy se, että soveltuvuuskokeeseen ei pysty pomminvarmasti harjoittelemaan, mutta käytä ne silti hyväksesi ne keinot, joista edes saattaisi olla apua tilanteessa.

Onko kellään teistä jakaa kokemuksia monivalinta- tai soveltuvuuskokeesta?

Ensi viikolla jatkaa Sini, siihen asti tsempit taas täältäpäin.

Heidi

1. alleviivaus

Tämä on opiskelutekniikoista yksinkertaisin. Se on kuitenkin tehokas tapa kerrata tekstin tärkeimmät asiat. Alleviivausta tulisi käyttää yhdessä muiden tekniikoiden kanssa. Alleviivauksenkin voi nostaa uudelle tasolle. Ota siis käyttöösi värit, tee merkintöjä, kysymyksiä ja selvennyksiä kirjan sivuun.

2. Mind mapit

Mind-mapissa eli käsitekartassa ajatukset hahmotetaan peräkkäisten toisiinsa liittyvien sanojen avulla, jotka kirjoitetaan pallojen sisään. Mind-mapin vahvuus on sen visuaalisuudessa,  asiayhteyksien hahmottamisessa ja kokonaisuuden näkemisessä. Mind map on hyvä tapa tehdä muistiinpanoja silloin , kun hahmotat asioita visuaalisesti tai kun asioiden kokonaisuuksien ymmärtäminen on tärkeää.

3. Itselle (tai kaverille) selittäminen omin sanoin

Tämä on hyvä tapa huomata huomata aukot ja epäjohdonmukaisuudet omassa ymmärryksessä. Tämä opiskelutekniikka sopii hyvin ihmisille, jotka oppivat tekemällä. Tälläkin tavalla kokonaisuus tulee opituksi.

4. Tiivistelmä

Tiivistelmä on oikeastaan edellinen tekniikka kirjallisessa muodossaan. Tällä tavoin tulee poimittua tärkeimmät asiat tekstistä, ja tälläkin tavalla kokonaisuuden saa hallintaan.

5. Käsitesanakirja

Käsitteet on tärkeää ymmärtää tekstistä. Itse koin hyödylliseksi tehdä käsitesanakirjan. Eli aina kun kohtasin uuden tärkeän käsitteen, avasin sen itselleni kirjoittamalla pieneen vihkoseen. Vihkoa pidin mukana, ja lueskelin aina sopivan tilaisuuden tullen, eli juna- ja bussimatkoilla jne.

6. Tutkiva lukuote

Kysy ja kyseenalaista, etsi lisätietoa netistä, googleta myös asia mitä et ymmärrä kirjasta. Se saattaa olla paljon helpommin selitettynä jossain parin klikkauksen ulottuvilla.

7. Lukupiiri

Vertaistuki auttaa! Löytyykö kaveripiiristäsi saman tavoitteen kanssa painiskelevia kohtalotovereita? Jos ei, niin löytyisikö sellainen esimerkiksi tämän blogin kautta?

Tässä kaikki tältä erää, parin viikon päästä taas tavataan!

Terkuin,

Sini

Suuntaa katseesi siis hetkeksi onnistuneen pääsykoekoitoksen jälkeen häämöttävään opiskelijaelämään, sen plussiin ja miinuksiin. Ensin ne plussat:

+ Jos olet hakeutunut aidosti sinua kiinnostavalle alalle, vain taivas on rajana sen suhteen kuinka paljon alaasi aiot syventyä. Sinulla on pääsy myös usein maan parhaiden alan ihmisten luennoille, seminaareihin jne. Et käy enää vain koulu, vaan olet ennemminkin osa tiedeyhteisöä.

+ Akateeminen vapaus. Alasta riippuen sitä on paljon tai vähän vähemmän, mutta kuitenkin oman aikataulun suunnittelu on pitkälti mahdollista. Toisin kuin töihin, yliopistolle ei ole pakko mennä. Vapaus tuo mukanaan kuitenkin vastuun: opinnot eivät etene, ellei itsekuria löydy edes hippunen.

+ Sivistyminen. Sehän on jo ihan itseisarvo, eikö?

+ Harraste- ja järjestötoimintamahdollisuudet. Olit sitten heppahullu, roolipelaaja, golffari tai laulaja, kaikille löytyy jotain. Katso vaikka linkistä.

+ Juhlat. Vuosijuhlat, sitsit tai sitten vaan ihan juhlat. Raskas opiskelu vaatii raskaat huvit, vain muodollisuuden aste vaihtelee.

Entäpä sitten ne miinukset? Niitäkin on:

- Opiskelijabudjetti. Ikävä kyllä opintotuki ei riitä ainakaan pääkaupunkiseudulla kattamaan edes vuokraa, solu-/kimppa-asumista ja jotakin käsittämättömällä mäihällä hankittua luukkua lukuunottamatta. On siis käytävä töissä, omattava taloudelliseen tukemiseen kykenevät läheiset tai oltava joko perijä(tär) tai pirun kekseliäs. Useiden opiskelijoiden kontolle käyvä taloudellinen epävarmuus on aika ajoin raskasta, mutta siitä selviää kyllä.

- Opiskelu ei tunne työaikoja. Ja opinnoilla on muuten tapana kasautua. Välillä vedetään lonkkaa ja välillä tenttejä ja deadlineja sattuu viikon jokaiselle päivälle. Joka tapauksessa, melkein aina on jotakin, mitä voisi tehdä. Oli aamu, päivä, ilta tai yö.

- Opinnot loppuvat joskus. Olen aika varma, että suurin osa kandeista, maistereista ja -nomeista muistelee opintoaikojaan lämmöllä.

Hassun hauskaa vappua kaikille toivottaen,

tuutori-Heidi