Posts Tagged ‘lukeminen’
-
Hyvä paha stressi
Stressaako? Niin varmasti monia muitakin. Tässä vaiheessa kevättä paineet alkaa olla jo niin kovia, että vähemmästäkin alkaa stressi-kynnys ylittyä. Se on mörkö joka kummittelee enemmän tai vähemmän jokaisen hakijan matkassa ja nostaa päätään viimeistään tärkeänä koe-päivänä.
Hyötyä stressistä?

Stressin ajatellaan yleisesti olevan pahasta, mutta todellisuudessa siitä voi sopivasti annosteltuna olla jopa hyötyä! Pieni, kevyt jännitys ja vireystason nousu yleensä vain parantaa suoristusta, koska silloin on yleensä valppaana ja tekee parhaansa. Positiivinen stressi voi myös toimia hyvänä motivaattorina, jos lukeminen välillä uhkaa hyytyä. Itse usein tarkoituksella loin mielikuvia tulevasta koetilanteesta ja koe-kysymyksistä, jonka jälkeen pienen syntyneen jännityksen voimin jaksoin taas tsempata eteenpäin.
Valitettavasti stressi ei kuitenkaan aina ole näin täysin hallittavissa oleva asia, vaan yleensä se käyttäytyy ihan oman mielensä mukaan. Eli kun stressi-taso ylittää tietyn rajan, niin sen vaikutukset alkaa usein olla enemmän haitallisia kuin hyödyllisiä. Tunne voi saada alun aivan pienestä asiasta, esim. harjoituksesta, joka on mennyt tavallista huonommin. Silloin alkaa yleensä epäily, epävarmuus ja hallitsematon ahdistus. Tässä tilanteessa kannattaa yleensä ottaa vähän etäisyyttä tilanteeseen, koska yksin asiaa vatvoessa ongelmasta saattaa kehittyä paljon suurempi kuin se todellisuudessa on.
Käy siis testaamassa, tunnistatko itsessäsi perinteisiä stressin oireita ja löydä parhaat välineet stressin hallintaan!Merkki välittämisestä
Oikeastaan pieni jännittäminen ja hermoilu on ihan hyvä asia, sillä se kertoo, että kyse on itselle tärkeästä asiasta. Pääsykokeissa menestyminen ei siis ole aivan samantekevää, vaan monelle tärkeä käännekohta elämässä. Siksi oma tunteilu kannattaa hyväksyä ja luottaa siihen, että oma sitoutuminen näinkin tärkeään projektiin tuottaa lopulta hedelmää.
Mikä avuksi?
Joillakin meistä stressaaminen saattaa kuitenkin nousta jo häiritseväksi tekijäksi, jos se vaikuttaa omaan keskittymiskykyyn ja itseluottamukseen. Tässä vaiheessa harvoin auttavat “kyllä se siitä”-kannustukset, kun piinaava paine jatkaa kasvamistaan sitä mukaan, mitä lähemmäksi pääsykokeita edetään.
Varsinkin ulkopuolisen henkilön voi olla todella vaikea samaistua tilanteeseen ja nähdä asiaa hakijan näkökulmasta. Siksi saman ongelman kanssa painivat hakijat ovat usein parasta vertaistukea heikkoina hetkinä. Ei siis ehkä kannata aliarvioida perinteisen juttelun ja keskustelun voimaa, vaan jakaa ajatukset muiden kanssa. Parhaassa tapauksessa kaveri pystyy valamaan aivan uutta luottamusta ja innostusta hommaan, jonka jälkeen panikointi lähinnä naurattaa.
Itselläni auttoi myös välillä ajatus siitä, että koe on sama kaikille, joten mahdolliset haastavat kysymykset tulisivat todennäköisesti olemaan aivan yhtä haastavia muillekkin hakijoille. Loppuvaiheessa lukuprosessia kannattaa siis jo ajatella, että olet kevään aikana tehnyt parhaasi ja nyt on aika näyttää työn tulos. Tässä vaiheessa et voi muuta kuin tehdä kaikkesi ja toivoa parasta. Yleensä kuitenkin ahkeruus ja sinnikkyys palkitaan, joten hyviä uutisia on varmasti monelle luvassa kesän aikana. Sitäpaitsi tuloksien odottaminen on ehkä stressaamista parhaimmillaan!
TSEMPPIÄ LOPPURUTISTUKSEEN!!
VINKKI! Kiinnostaako miten muut hakijat pärjäävät pääsykoekirjojensa kanssa? Käy lukemassa pääsykokeisiin valmistautuvien nuorten lukurutiineista täältä!
-
10+1 opiskelutekniikkaa!
Oppimisessa pätee yleensä sääntö, että mitä monipuolisemmin aineistoa käsittelee, sitä enemmän siitä saa irti! Perinteisen lukemisen lisäksi kannattaa siis kokeilla muitakin opiskelutekniikoita. Kaikki tavat eivät sovi kaikille, mutta kokeilemalla löytää varmasti itselleen sopivimmat opiskelutekniikat.
1. ALLEVIIVAUS
Perinteisestä tekstin alleviivauksesta on monenlaista hyötyä: alleviivattavien asioiden etsiminen pakottaa lukijan miettimään niitä tekstin kaikkein olennaisimpia kohtia. Lisäksi kertauksessa voi hyödyntää alleviivattuja kohtia. Joillekkin voi myös sopia ns. värikoodien käyttö. Eli tekstin eri kappaleet saavat jokainen oman värinsä, jolla alleviivaukset tehdään.
2. MIND-MAP ELI MIELLEKARTTA
Miellekartasta on myös monenlaista hyötyä. Sen tekeminen on työlästä, mutta todella tehokasta eli siihen kannattaa kyllä uhrata hetki aikaa. Lisäksi myös miellekartta toimii loistavana kertauksen välineenä! Itse teippasin ison valkoisen paperin huoneeni seinälle ja piirsin paperille huolellisesti tehdyn mind-mapin. Sama kartta sitten kummitteli seinälläni aamuin illoin, mutta juuri samat miellekartan kohdat palautuivat vahvasti mieleen myös itse pääsykoetilanteessa…
3. OMIN SANOIN
Miten onnistuisi pääsykoe-materiaalin selittäminen omin sanoin ääneen? Mielessä asiat saattavat tuntua selkeiltä, mutta ääneen selitettäessä huomaa nopeasti oman osaamisensa rajat. Selitä aineiston pääpontit esim. vanhemmille, kaverille tai kumppanille. Vastapuolen ei oikeasti tarvitse edes kuunnella, kunhan itse opit!
4. TIIVISTELMÄ
Tiivistelmät toimivat vähän samalla periaatteella kuin alleviivaukset. Kirjoita paperin yläreunaan aiheen otsikko ja listaa alle esim. ranskalaisin viivoin aiheen pääpontit. Äläkä kopioi lauseita tekstistä suoraan, vaan mieti miten itse ilmaisisit asiat.
5. MUISTILAPUT
Perinteiset post-it laput voivat olla avuksi myös pääsykokeisiin lukiessa. Kirjoita vaikeat käsitteet ja termit muistilapulle, käsitteen selitys lapun toiselle puolelle ja teippaa lappu vaikka vessan seinälle. Hampaita pestessä voi sitten yrittää muistella käsitteitä ja tarvittaessa kurkata lapun kääntöpuolelle.
6. TUTKIVA LUKUOTE
Mistä tekstissä oikeastaa puhutaan? Lukemista on monenlaista, joten kannattaa tarkistaa, että oma ajatus on lukiessa mukana. Hyvä keino on esimerkiksi muuttaa tekstin otsikko kysymykseksi ja yrittää sitten lukiessa muodostaa siihen oman vastauksensa. Tämä keino on erittäin tehokas varsinkin jos omassa pääsykokeessa on tiedossa essee-kysymyksiä.
7.VISUAALISUUS
Jokaisella meillä on omat vahvuutemme oppimistyyleissä, toinen oppii näkömuistin kautta parhaiten, toinen oppii kuuntelemalla. Visuaalisille ihmisille voi siis olla avuksi erilaisten kaavioden, piirustusten ja mallien tekeminen. Jos materiaalissa on esimerkiksi paljon vuosilukuja, oman aikajanan piirtäminen saattaa helpottaa muistamista.
8. LUKUPIIRI
Vertaistuki auttaa! Löytyykö kaveripiiristäsi saman tavoitteen kanssa painiskelevia kohtalotovereita? Jos ei, niin löytyisikö sellainen esimerkiksi tämän blogin kautta? Muiden kanssa keskustelu voi olla hyvinkin hedelmällistä, koska jokainen näkee asiat omalla tavallaan. Ehkä kaveri on ymmärtänyt vaikean asian paremmin ja osaa selittää sen sinulle?
9. VAIHDA NAKÖKULMAA
Varsinkin pitkän lukuprosessin aikana kangistuu helposti omiin kaavoihinsa ja lukemisesta saattaa helposti tulla konemaista. Jotta lukemiseen saisi uutta puhtia, kannattaa välillä vaihtaa näkökulmaa! Vaihda vaikka roolisi opiskelijasta kysymysten laatijan rooliin. Minkälaisia kysymyksiä tekstin pohjalta voitaisiin laatia? Miettimällä itse kysymyksiä tulee tekstiä samalla tarkasteltua hieman erilaisesta vinkkelistä!
10. VAIKEIMMAT KOHDAT
Jonkin ajan kuluttua lukemisen aloittamisesta alkaa myös hahmottua, mitkä asiat hallitsee ja mitkä ei. Keskity siis välillä vain ja ainoastaan niihin kaikkein vaikempiin kohtiin. Pian saatat huomata, että yhtäkkiä niitä helpompia osuuksia onkin paljon enemmän!
+1. KERTAUS!
Niin yksinkertaista, niin tehokasta! Vanhan kunnon kertauksen voimaa ei koskaan kannata aliarvioida. Jokainen uusi lukupäivä kannattaa aina aloittaa pienellä vanhan kertauksella. Näin asiat tallentuvat varmemmin mieleen ja sen jälkeen voi aloittaa puhtaalta pöydältä uuden asian käsittelyn.
Kannattaa olla kärsivällinen, vaikka välillä tekisikin mieli haudata pääsykoekirja sohvatyynyjen väliin ja jättää sinne hautumaan. Ota siis härkää sarvista ja paneudu materiaaliin huolellisesti. Palkintona odottava opiskelupaikka on kyllä kaiken sen työn arvoinen!
Hauskoja lukuhetkiä ja onnistumisen kokemuksia!
Aiheet
- Aiheeton (9)
- Ajankäyttö (10)
- Artikkeleita (5)
- eri ikäiset hakijat (1)
- Heidi (11)
- Kirjoittajat (10)
- Lukupaikka (3)
- Lukusuunnitelma (4)
- Motivaatio (9)
- Opiskelijaelämä (1)
- Opiskelu (14)
- Opiskelutekniikka (12)
- Pääsykoepäivä (1)
- Pääsykokeet (23)
- Pääsykokeet ja lukeminen (12)
- Penkkarit (1)
- Sini (10)
- sisäänpääsyprosentit (3)
- Stressi (6)
- Tehtävätyypit (4)
- Tiedon etsintä (2)
- Urapohdinta (5)
- Välivuosi (1)
- Valmennuskurssi (2)
- Vappu (1)
- Ylioppilaskirjoitukset (3)
Viimeisimmät kommentit
- noullyfal: Lukupaikka ja lukutyyli vapaa – kunhan tiedät mitä teet
- Janee: Ylioppilaskirjoituksista, stressistä ja kaikenikäisistä hakijoista
- sinisuomi: Sudenkuopat eri ikäisillä hakijoilla
Tagipilvi
Linkkejä ammattikorkeakouluihin
- Arcada
- Diakonia-ammattikorkeakoulu
- HAAGA-HELIA ammattikorkeakoulu
- Hämeen ammattikorkeakoulu
- Högskolan på Åland
- Humanistinen ammattikorkeakoulu
- Jyväskylän ammattikorkeakoulu
- Kajaanin ammattikorkeakoulu
- Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu
- Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu
- Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
- Lahden ammattikorkeakoulu
- Laurea ammattikorkeakoulu
- Metropolia ammattikorkeakoulu
- Mikkelin ammattikorkeakoulu
- Oulun seudun ammattikorkeakoulu
- Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu
- Poliisiammattikorkeakoulu
- Rovaniemen ammattikorkeakoulu
- Saimaan ammattikorkeakoulu
- Satakunnan ammattikorkeakoulu
- Savonia ammattikorkeakoulu
- Seinäjoen ammattikorkeakoulu
- Tampereen ammattikorkeakoulu
- Turun ammattikorkeakoulu
- Vaasan ammattikorkeakoulu
- Yrkeshögskolan Novia
Linkkejä yliopistoihin
- Aalto-yliopisto
- Åbo Akademi
- Helsingin yliopisto
- Itä-Suomen yliopisto
- Jyväskylän yliopisto
- Lapin yliopisto
- Lappeenrannan teknillinen yliopisto
- Maanpuolustuskorkeakoulu
- Oulun yliopisto
- Sibelius-Akatemia
- Svenska handelshögskolan
- Tampereen teknillinen yliopisto
- Tampereen yliopisto
- Teatterikorkeakoulu
- Turun yliopisto
- Vaasan yliopisto